Alasivun pääkuva

Pakolaiset katsojapalautteet

Loistava ohjaus. Upeat Heikki Kinnunen, Esko Roine ja Ritva Jalonen. Näiden näyttelijöiden ammattitaito on häkellyttävä, vähäeleinen, mutta ytimeen menevä. Kokonaisuus oli kaiken kaikkiaan puhutteleva ja harvinaisen ajankohtainen. Olen lähes 40 vuoden ajan käsitellyt Pakolaisia tiiviinä romaanina lukiolaisten kanssa. Oli ilo nähdä konstailematon ja aikaansa sidottu toteutus näyttämöllä. Kiitos klassikoista. Kiitos teatterielämyksestä. Kiitos myös väliajan hyvin toimivasta tarjoilusta.

 

Tampereen Teatterin ohjelmistossa ei ole ollut tähänkään asti moitittavaa, mutta onhan Mikko Roihan vierailu hieno kulttuuriteko. Teatteria ja teatteriestetiikkaa, jota ei Suomessa näe.

 

Olimme juhlistamassa tapaamisemme 50-vuotispäivää teatterissa, sillä opiskeluaikana Tampereella kävimme myös paljon teatterissa. Teatterithan Tampereella ovat ennallaan, lisääkin teattereita on tullut ja tarjontaa riittää. Pakolaiset oli hieno vanhanaikainen draama upeasti toteutettuna. Lavasteet ja kuoro toimivat ja näyttelijäsuoritukset erinomaisia, etenkin me seniorit ihailimme tietenkin Esko Roinetta ja Heikki Kinnusta. Linnankosken tarina sopii kyllä tähänkin päivään, vaikka maailma onkin muuttunut.

 

Todella erilaista teatteria verrattuna pitkään aikaan näkemiin kappaleisiin (Sademies, Anna Karenina, Tämä on ryöstö, Billy Elliot)! Erittäin visuaalinen esitys. Odotin Heikki Kinnuselta ja Esko Roineelta komediaa, mutta tulikin paljon enemmän ajateltavaa. Parin päivän sulattelunkin jälkeen en osaisi vastata kysymykseen, kenelle suositella tätä kappaletta. Ei välttämättä sellaisille, jotka eivät käy kovin usein teatterille ja haluavat pelkkää viihdettä.

 

Esitys hyvin dramatisoitu . Kun tuntee vähänkin Linnankosken kirjallista tuotantoa niin tämä oli vahva osoitus siitä. Hieman mollivoittoinen. Roolisuoritukset vakuuttavia.

 

Erilainen mutta erittäin hyvä esitys!

 

Äänentoistoa pitäisi kehittää paremmaksi, koska ääni hukkuu matkalla taakse. jos yleisö nauraa, niin ei voi kuulla jatkoa.

 

Kaikki sujui.

 

Pekko Käpin musa oli esityksessä parasta.

 

Minä ja mieheni olimme vaikuttuneita esityksestä. Pidimme tosi paljon! Musiikki ja laulut, lavastus ja tietysti näyttelijät. Kiitos!

 

Mielenkiintoinen, erikoinen, mutta ehkä hieman ”abstraktinen” toteutus ko. aiheesta. Aihe oli sellainen, että sen ehkä kuitenkin olisi voinut toteuttaa enemmän ”perinteisin” keinoin. Äänentoistoon teattereissa voisi monesti kiinnittää enemmän huomiota.

 

Olin tyytyväinen vierailuuni Tampereen teatterissa 16.1.19. Kaikki toimi kuten pitikin. Näytelmä oli kiinnostavasti toteutettu.

 

Heikki Kinnunen ja Esko Roine sekä Ritva Jalonen olivat hyviä. Esitys oli aika erikoinen. Musiikki välillä ehkä vähän liian lujalla. Näyttelijät osasivat laulaa ja tanssia.

 

Lavastus videokuvineen oli hieno, laulut pääosin vakuuttavia, näyttelijät mahtavia. Välillä melua/huutoa ja menoa oli liikaa, sanoista ei aina saanut selvää.

 

Pakolaiset 23.1., loistava esitys. Tarinan kerronta useita taidelajeja ja niiden ilmaisutapoja hyödyntäen oli miellyttävä kokemus. Lavastus vähine väreineen tuki tarinaa jätti näyttelijätyölle tilan jonka taiteilijat hienosti käyttivät. Heikki Kinnunen ja Esko Roine olivat erinomaisia. Talon aula- ja lämpiöpalvelut toimivat jälleen lämpimän ystävällisesti.

 

Pakolaiset oli hieman toisenlainen esitys kuin monet muut. Hyvä niin. Mantan liikehdintä taiturimaista. Kaikki muutkin näyttelijät onnistuivat hyvin. Pekko Käpin musiikki soi välillä hieman liian voimakkaasti, musiikki peitti silloin tällöin sanat. Näin kuului riville 5, permannolle. Jos koululainen on elämänsä ensimmäistä kertaa teatterissa, hänelle kannattaa suositella toistakin kertaa, ei näytelmät aina tällaisia ole.

 

”Pakolaiset” on upea klassikkotulkinta. Ohjaus, lavastus ja taitavat roolisuoritukset olivat antoisaa katsottavaa. Myös rytmitys piti otteessa. Lämpimät kiitokset!

 

Jos vain kynnelle kykenette ja liput löydätte jostain, tämä on lähes pakollinen esitys varsinkin näinä päivinä jolloin kansallisidentiteetin valhetta syötetään ihmisille ympäri maailmaa; aika persusteellisesti täällä Suomenniemellä yhtälailla. Katsokaa ennen vaaleja, jotta tiedätte ketä ei kannata äänestää. Näytös on viisas, koskettava, syvällinen ja hetkittäin hulvattoman hauska. En ole elävästä teatterista näin paljon nauttinut pitkään aikaan. Olemme olleet ja olemme edelleen muuttavia heimoja, ja muuttaminen on suostumista muutokseen, muuntumiseen, kohtaamiseen erilaisuuden, outouden maastossa. Tämä muuttojen, muuntumisen tarpeen aalto tulee vain lisääntymään tänä kansojenvaellusten aikana.

 

Moninkertaisena maasta takaisin maahan jos toiseen muuttajana voin kertoa, muuttaminen, muuttuminen kannattaa.

 

Näytelmän toteutus oli todella poikkeava ja välillä liiallisella äänen kovuudella häiritsevä. Lauluosuudet kevensivät hyvin tunnelmaa. Näyttelijäsuoritukset olivat todella hyviä, kaikki. Videotekniikka ja lavasteiden rakentaminen näytöksen aikana olivat uutta, mutta positiivisia kokemuksia. Näytelmän erilaisuus piti mielenkiinnon hereillä loppuun asti, myöskin ohjaaja oli onnistunut luomaan kiinnostavan tapahtuman.

 

Hieno esitys kaikin puolin ja oheispalvelut pelasi myös erittäin hyvin.  Ruusut tästä. Risut tai oikeammin risun annan äänen volyymistä musiikin osalta. Esityksenne soittajapojan musisointi sattui korviin 🙁 Tampereen teatterissa on aina mukava käydä. Hyvää talven jatkoa teille kaikille.

 

Pakolaiset oli aivan loistava ja oheispalvelut (narikka, tarjoilut) toimivat myös erittäin hyvin. Kiitos teille!

 

Pakolaiset on kerta kaikkiaan vahva teatterikokemus, ainakin noin eturivistä katsottuna. Se toi mieleen Linnankosken romaanin lukemisen Haminan lukiossa yli kuudenkymmenen vuoden takaa, jolloin tarina ihmisten häpeästä teki herkkään mieleen suuren vaikutuksen. Mutta eilinen esitys ei ollut yhtään museaalinen vaan tätä päivää, iskevä, hienosti rytmitelty, taitavasti kuvitettu ja ammattitaitoisesti näytelty. Jokainen näyttelijä osasi työnsä perin juurin. Hienoa, että tällaista teatteria näkee vielä Tampereella.

 

Kiitos hyvästä teatteriesityksestä. On hyvä, että esitetään muutakin, kuin loppuunjauhettuja menestysmusikaaleja.

 

Olin erittäin tyytyväinen esitykseen, nautin siitä kovasti!

 

Kiitos. Näytelmä oli ihan hyvä, kunhan tottui esityksen musiikkiin ja lauluun. Mutta vaikka en yleensä ole ”herkkä”, niin ne seinälle heijastetut nykivät videokuvat sattui silmiin eikä niitä ollut mukava katsoa. Väliajalla moni muukin keskusteli niistä. Pitäisiköhän herkimpiä katsojia varoittaa niistä?

 

Rankka aihe, joka loi jatkuvan katastrofitunnelman ja jännitteen esitykseen upeiden näyttelijöiden suorituksena. Monitahoiset tunteet;  viha, pelko, häpeä, itsekkyys, ahneus ja koti-ikävä  siivittivät esityksen kulkua taidokkaasti.  Inhimillisyys ja iän tuoma viisaus pehmittivät esityksen dramatiikkaa.  Yksinkertaisia lavasteita käytettiin nerokkaasti.

 

Olin eilen katsomassa Pakolaiset ja vaikutuin näyttelijöiden taitavuudesta. Hitaus ja hiljaisuuskin voi olla vaikuttavaa.

 

Minun lempilajia ovat komediat tai muuten kevyehköt jutut. Mutta täytyy todeta, että oli vakuuttava ja vaikuttava esitys. Hyvät näyttelijät ja jännästi toteutettu lavastus . Välillä hiukan liian hidastempoinen. Hyvä kokemus !

 

Pakolaiset näytelmä oli mukaansa tempaava. Toteutettu uudella tavalla – ainakin minulle.  Samoja piirteitä oli toteutuksen suhteen H:gin Kansallisteatterin Kirsikkapuisto näytelmässä joitain vuosia sitten. Pidin esityksestä vaikka olenkin vanhojen ja ’ainoiden oikeiden’ kulissien ja toteutuksien kannattaja.

 

Olipas aika rykäys. Upeaa virren laulantaa, ehkä alkupuolella vähä liikaakin. Jäätävä tuo häpeä, mitä se saa ihmiset tekemään ja toisaalta ihana armahdus lopussa, tykkäsin.

 

Vierailin teatterinne ”Pakolaiset”-esityksessä lauantaina. Pidin esityksestä kovasti, koskettava ! Lopussa kyllä tuntui, että miten se Uutela niin äkkiä joutui sinne vuoteeseen; jotain siinä välissä taisi jäädä kertomatta. Mutta ! Miksi (teidänkin) teatterin pitää tänä päivänä pilata esityksensä mikrofonin käytöllä ??? Olen aina pettynyt (täällä Hgissä) teatterissa, kun aina on se johto siinä poskella ja ääni kaikuu, ja (aika ajoin) toiselta laitaa näyttämöä kuin missä näyttelijä on. Olen huolestunut näyttelijöiden äänenkäytön kehityksestä. Nythän ei tarvitse enää harjoittaa ääntään. Miten tästä syövästä päästään teattereissa pois ? Vähentämällä muun äänen ja valojen ym. käyttöä ! Teatterin pitää luottaa näyttelijään !!!

 

Kiitos hienosta intensiivisestä esityksestä! Heikki Kinnunen oli loistava. Pidin myös erityisesti Pekko Käpin musiikista. Lavastus oli hienosti keksitty ja toteutettu.

 

Rohkea sovitus vanhasta aiheesta. Mielenkiintoinen (ennakko-odotuksista huolimatta) esitys. Tanssillisuus ja laulut hienoa työtä. Hyvät näyttelijäsuoritukset. Lavastus ja valaistus yksinkertaisuudessaan loivat hyvän yhteyden ja tuntuman vanhaan aiheeseen. Pidin esityksestä kokonaisuutena.

 

Kokonaisuus oli onnistunut juonessa pysyi hyvin. Musiikki ja laulu kuului liian lujaa ainakin riville 9. Välkkyvät valot taustassa tuntuivat epämiellyttävästi silmiin.

 

Musiikki oli katastrofi ei millään voinut yhdistää Linnankoskeen ja hirvittävän kovaäänistä. Lavasteet muistuttivat tuoliensiirtelyleikkiä. En voi missään tapauksessa suositella tuttavilleni. Ihmettelen nimekkäiden näyttelijöiden suostumista tällaiseen fiaskoon.

 

Vaikuttava esitys, kaikki osa-alueet loksahtivat paikoilleen. Mahtava musiikki!

 

Esitys oli erillaista teatteria. Näyttelijät ovat osaavia.

 

Olimme kovasti tyytyväisiä esitykseen. Erityisesti tässä näytelmässä erottui edukseen Heikki Kinnunen.

 

Hyvä! Pidimme vaimoni kanssa molemmat esityksestä. Ehjä, hyvä kokonaisuus, jossa oli hyvin mietityt yksityiskohdat. En ole kirjaa lukenut, mutta uskoisin kirjan tunnelmien välittyneen hyvin. Kun tätä parasta teatteria myydään nyt tarjouksessa, ajattelimme mennä katsomaan uudestaan…

 

Esitys oli kauhea! Lähdimme pois väliajalla.

 

Pakolaiset 25.1. oli mahtava esitys!!!Teatterilta odotan aina sielukkuutta, jota oli yllin kyllin Pakolaisissa! pisti miettimään entistä ja nykyistä maailmaa. Esitystapa oli loistokas voimakkaana ja puhuttelevana! Näyttelijät erinomaisia yksilöinä ja ryhmädynamiikassaan!!! Teillä on erinomaisia näytäntökausia peräkkäin jo muutama! KIITOS!  Harmi vain, kun seuraavan päivän Aamulehdessä oli Pakolaisiin tarjoustarra 🙂 Hartaudella kiittäen hyvästä teatterikaudestanne.

 

Kiitos upeasta näytelmästä ja näyttelijöistä. Erityiskiitos edullisista lipuista, jotka saimme entisten nuorten kautta. Sain miehenkin lähtemään teatteriin näillä hinnoilla. Erityisesti eläkeläiselle on taivaan lahja saada edullisempia lippuja. Kiitos!

 

Kiitos väkevästä tunteitten tulkinnasta sekä mielenkiintoisesta ohjauksesta. Näyttelijätyö oli vahvaa, tarkkaa ja ilmaisurikasta. Jouhikko sopi erinomaisesti tunnelman luomiseen. Häpeä, syyllisyys, hyvän ja pahan taistelu sekä myötätunnon ja hyväksynnän kaipuu nousivat hyvin esiin niin koskettavasta liikekielestä kuin oivaltavasta rytmityksestä. Mielen myllerrys välittyi tehokkaasti nuoren morsiamen liikekielestä, sen avulla pääsi syvempään kokemukseen kuin sanoilla. Hiljaisuus oli myös paljon puhuvaa. Hyvä, ettei tehty väkinäistä komiikkaa vaan kunnioitettiin perinteestä nousevia inhimillisiä juuriamme. Komea virsilaulu pureutui luihin ja ytimiin. Hienoa, että Johannes Linnankosken elämää muistetaan tällaisella taide-esityksellä hänen juhlavuonnaan. Kiitos!

 

Hei! Kiitos tilaisuudesta saada vierailla katsomassa Pakolaiset. Ehdottomasti katsomisen arvoinen työ. Lavastus oli oivaltavan minimalistinen ja iso näyttö toimi esityksessä hienosti. Päähenkilöiden näyttelijäntyö oli vakuuttavaa. Pakolla naidun morsion hahmo jäi etäiseksi, mikä lienee tarkoituskin. Epilepsiaa muistuttavat epätoivokohtaukset eivät kuitenkaan mielestämme oikein toimineet. Jälkeen päin jäi miettimään, miksei esityksessä ole mitään viittausta nykypäivän pakolaisiin. Sitä olisi nimen pohjalta kyllä odottanut. Analogia olisi voinut olla vain visuaalisella tasolla, esim. kun perhe matkusti junalla pakolaisten hahmoja Suomi-maisemien sijaan. Siinä hukattiin tilaisuus, vaikka päätös lienee harkittu. Joka tapauksessa mielenkiintoinen elämys jälleen kerran, kiitos esityksestä!

 

Hei, kiitos oli onnistunut vierailu. Pidin Pakolaisten modernista otteesta, muuten näytelmä ei juurikaan koskettanut.

 

Näytelmässä oli loistavia näyttelijäsuorituksia, varsinkin kahden seniorinäyttelijän tiukat suoritukset. Linnankosken tekstin näyttämösovitus vaikutti ”näytelmälliseltä”, vanhakantaiselta. Kokonaisuudesta jäi kuitenkin hyvä vaikutelma.

 

Kävimme ystäväni kanssa katsomassa Pakolaiset näytelmä, oli hieno kokemus, intensiivistä työtä ja hieno visualisointi. Palvelu oli lippupisteessä ystävällistä ja väliaikatarjoilu toimi hyvin.

 

Kiitos! Pakolaiset oli loistavaa teatteria, pakahduttavan hieno. Ajatuksia herättävä, visuaalisesti komea. Mikko Roiha osaa. Kiitos myös Juhasta perjantaina 18.1.! Erinomainen!

 

Hieno esitys! Ainoa miinus oli se, että paikoin jouhikon ääni peitti esiintyjien äänet – tai ehkä kaikesta huudosta ei ollut tarkoituskaan erottaa sanoja.

 

Hei, kävimme katsomassa perjantaina Pakolaiset -näytelmän. Se oli  ahdistavin esitys, jonka olen 65 elinvuoteni aikana nähnyt teatterissa. Näyttelijät olivat hyviä rooleissaan, heitä ei voi tietenkään moittia. Emme pelkää vaikeita ja rankkoja esityksiä, jos niissä on jokin viisaus sisällä. Tästä esityksestä jäi mielikuva, että ohjaaja ei ymmärrä välinettä, koska tarinan kuljettaminen jää taka-alalle samoin kuin roolihenkilöiden piirtäminen eläviksi ihmisiksi. Päällimmäiseksi nousi moninkertaisesti ylilyöty tehon tavoittelu, se varasti myös ajan tarinalta. Musta maalaus mustalla kankaalla ilman lohtua, tarkoitusta ja sydäntä, korvia raastavan kauhumusiikin pauhatessa. Ahdisti vielä seuraavanakin päivänä. ”Jumalan teatterin” idea ei toimi edelleenkään.

 

Totuudellinen kuva Suomesta, suomalaisuudesta, kuvaus joka toimii vaikka millä vuosisadalla. Hyvä toteutus, liike, laulu, tanssikohtauksineen. Ohjaus ja näyttelijätyö ammattitaitoista ja osaavaa. Hyvä toteutus armosta, armeliaisuudesta romaanin pohjalta. Hyvä teatterikokemus!

 

kiitos jälleen ihanasta teatterielämyksestä.

 

Pakolaiset oli hyvä teatteriesitys koskettava Uutelan talonpoikana leskimiehenä ja nuoren vaimon jopa petettyä puolisona , Heikki Kinnunen tutulla ammattitaidollaan oli hyvin uskottava, Esko Roine talonpojan ja isänä roolissaan oli kuin sei olisi juuri hänelle tehty , Mantana Riikka Puumalainen oli mahtava tanssija, hyvä suoritus. Koko esitys musiikki tansseineen ym oli mieleenpainuva. Voin suositella kavereillekin. Tampereen teatteri on tunnelmallinen.

 

Näytelmän tyylitelty dramatiikka ei jättänyt kylmäksi. Pekko Käpin vivahteikas ja moderni jouhikkosäestys kruunasi esityksen.

 

Älyttömän hyvä esitys. Pidin kovasti. Ohjaaja oli saanut nerouskohtauksen, musiikki oli virkistävää ja virret kaikuivat kauniisti. Näyttelijät onnistuivat loistavasti. Linnankosken vanha teksti oli saanut uuden elämän jalostuneessa muodossa.

 

Tykkäsin erityisesti ensimmäisestä osasta siis ennen väliaikaa. Se oli hyvin vangitseva, visuaalinen, dramaturginen, musikaalinen, liikunnallinen ja konventionalinen teatraalinen. Kokonaisuus oli yhtä hieno kuin Roihan ”Juha”ssa. Toinen puoli oli sitten enemmän konservatiivinen, mutta silti hyvin nautittava. Summa summarum: 9*

 

Rohkea, erilainen, uskaltava, hidastempoinen, teatraalinen, taiteellinen… Tykkäsin todella paljon.

 

Lavasteet tekivät tunnelman.

 

Näytelmässä oli paljon hyvää, erinomaiset roolisuoritukset, mutta sitten paljon myös sellaista, mikä ei meitä miellyttänyt. Ikävintä oli aivan liian voimakasääninen musiikki, jota täytyi välillä vaimentaa laittamalla sormet korviin, varsinkin tämä jouhikon soittajan soolo/duo-osuudet olivat ikävää huutamista, samoin virrenveisuu paikkapaikoin meni huutamisen puolelle. Paikoitellen esityksessä oli myös turhaa levotonta menemistä ja tulemista. Sanoma oli tullut ymmärretyksi vähemmälläkin. Odotan mielenkiinnolla tulevaa arvostelua.

 

Kiitos hienosta näytöksestä. Todella kiva nähdä ”vanhoja” hienoja näyttelijöitä lavalla, mahtavat Heikki Kinnunen ja Esko Roine.

 

Mielenkiintoinen näytelmä Pakolaiset. Musiikki varsinkin ensimmäisellä puoliajalla oli liian äänekästä, teki mieli peittää korvat. Toteutus muuten oli erinomainen.

 

Loistava ohjaus. Upeat Heikki Kinnunen, Esko Roine ja Ritva Jalonen. Näiden näyttelijöiden ammattitaito on häkellyttävä, vähäeleinen, mutta ytimeen menevä. Kokonaisuus oli kaiken kaikkiaan puhutteleva ja harvinaisen ajankohtainen. Olen lähes 40 vuoden ajan käsitellyt Pakolaisia tiiviinä romaanina lukiolaisten kanssa. Oli ilo nähdä konstailematon ja aikaansa sidottu toteutus näyttämöllä.Kiitos klassikoista. Kiitos teatterielämyksestä. Kiitos myös väliajan hyvin toimivasta tarjoilusta.

 

Vierailin teatterinne ”Pakolaiset”-esityksessä lauantaina. Pidin esityksestä kovasti, koskettava ! Lopussa kyllä tuntui, että miten se Uutela niin äkkiä joutui sinne vuoteeseen; jotain siinä välissä taisi jäädä kertomatta. Mutta ! Miksi (teidänkin) teatterin pitää tänä päivänä pilata esityksensä mikrofonin käytöllä ??? Olen aina pettynyt (täällä Hgissä) teatterissa, kun aina on se johto siinä poskella ja ääni kaikuu, ja (aika ajoin) toiselta laitaa näyttämöä kuin missä näyttelijä on. Olen huolestunut näyttelijöiden äänenkäytön kehityksestä. Nythän ei tarvitse enää harjoittaa ääntään. Miten tästä syövästä päästään teattereissa pois ? Vähentämällä muun äänen ja valojen ym. käyttöä ! Teatterin pitää luottaa näyttelijään !!!

 

Tampereen Teatterin ohjelmistossa ei ole ollut tähänkään asti moitittavaa, mutta onhan Mikko Roihan vierailu hieno kulttuuriteko. Teatteria ja teatteriestetiikkaa, jota ei Suomessa näe.

 

Olimme juhlistamassa tapaamisemme 50-vuotispäivää teatterissa, sillä opiskeluaikana Tampereella kävimme myös paljon teatterissa. Teatterithan Tampereella ovat ennallaan, lisääkin teattereita on tullut ja tarjontaa riittää. Pakolaiset oli hieno vanhanaikainen draama upeasti toteutettuna. Lavasteet ja kuoro toimivat ja näyttelijäsuoritukset erinomaisia, etenkin me seniorit ihailimme tietenkin Esko Roinetta ja Heikki Kinnusta. Linnankosken tarina sopii kyllä tähänkin päivään, vaikka maailma onkin muuttunut.

 

Todella erilaista teatteria verrattuna pitkään aikaan näkemiin kappaleisiin (Sademies, Anna Karenina, Tämä on ryöstö, Billy Elliot)! Erittäin visuaalinen esitys. Odotin Heikki Kinnuselta ja Esko Roineelta komediaa, mutta tulikin paljon enemmän ajateltavaa. Parin päivän sulattelunkin jälkeen en osaisi vastata kysymykseen, kenelle suositella tätä kappaletta. Ei välttämättä sellaisille, jotka eivät käy kovin usein teatterille ja haluavat pelkkää viihdettä.

 

Esitys hyvin dramatisoitu . Kun tuntee vähänkin Linnankosken kirjallista tuotantoa niin tämä oli vahva osoitus siitä. Hieman mollivoittoinen. Roolisuoritukset vakuuttavia.

 

Erilainen mutta erittäin hyvä esitys!

 

Pekko Käpin musa oli esityksessä parasta.

 

Minä ja mieheni olimme vaikuttuneita esityksestä. Pidimme tosi paljon! Musiikki ja laulut, lavastus ja tietysti näyttelijät. Kiitos!

 

Mielenkiintoinen, erikoinen, mutta ehkä hieman ”abstraktinen” toteutus ko. aiheesta. Aihe oli sellainen, että sen ehkä kuitenkin olisi voinut toteuttaa enemmän ”perinteisin” keinoin. Äänentoistoon teattereissa voisi monesti kiinnittää enemmän huomiota.

 

Olihan hieno sovitus Linnankosken romaanista . Kiitos näyttelijöille upeista roolisuorituksista.

 

Kiitos mahtavasta ennakkonäytöksestä. Parikin ryhmämme jäsentä käytti esityksestä adjektiivia vaikuttava. Hieno toteutus!

 

Musiikki oli eräissä kohdissa liian voimakas, mikä aiheutti sen, että näyttelijöiden vuorosanoja jäi musiikin alle, ei saanut mitään selvää. Olen itse hyväkuuloinen. Lisäksi; voisiko näytelmän synkkyyttä jotenkin enemmällä ”huumorilla” maustaa. Nyt ei paljon naurattanut. Puhutaanhan sentään hämäläisistä ja savolaisista. Körtit ovat oma lukunsa.

 

Oli pysäyttävä esitys, Kokonaisvaltainen taide-elämys. Luin alkuperäisen näytelmän joskus kymmenen vuotta sitten ja tämä tarjoilu siitä oli HYVÄ!

 

Aivan tyrmistyneenä luin tänään Hesarin kritiikin Pakolaisista. Miten tämä on mahdollista, että kriitikko ja meidän porukka on nähnyt täysin eri näytelmän?? Käytiin siis täältä Helsingistä tamperelaisen ystävämme kanssa Pakolaisten ennakossa. Se oli meistä neljästä aivan loistava, kerta kaikkiaan päräyttävä esitys. Päätettiin heti, että tulemme katsomaan Pakolaiset uudestaan kunhan se on hetken pyörinyt. Lavastus oli tosi kiinnostava ja kaunis. Yhteen ääneen selitettiin, miten näyttämölle tulon ensi askeleesta näytelmän rytmi lähti vetämään ja kesti loppuun asti. Fanitamme ja käymme usein katsomassa myös nykytanssia. Mantan tanssi/ liike oli meistä aivan fantastista ja koskettavaa. Musiikki oli aivan omaa luokkaansa. Näyttelijät tekivät aivan valtavan hienoa työtä. Ihana näytelmä, mietittiin, että jää yhdeksi meidän listan ikimuistoisista kulttuuripläjäyksistä. Ärsyttää niin helvetisti Hesarin arvostelu, jos nyt joku onneton ei lähde esitystä sen takia katsomaan. Miten tähän Linnankoskeen olisi saanut nykyiset pakolaiset sekoitettua? Ei ymmärrä. Me kiitämme sydämestämme kaikkia Pakolaisten tekijöitä taidosta ja taiteen palosta ja toivomme esitykselle myötätuulta. Tällaista lisää, näiden hetkien vuoksi me teatterissa käydään!

 

Olipahan teatterikokemus erikoisimmasta päästä pitkään aikaan..

 

Esitys ok. Kinnunen ja Roine oikeat miehet isäntien rooleissa, nuoremmat miehet ei sopisi. Virrenveisuut tunteita herättäviä. Jouhikon soittoa en ymmärtänyt, mielestäni turhaa vingutusta. Yleensäkin liian kovaäänistä, roolien esittäjien vuorosanat hukkuivat ”meteliin”. Virkistävä kokonaisuus kuitenkin lauantai-iltapäivään.

 

Musiikkikohtaukset Pakolaisissa oli välillä aivan liian kovaääninen. Korvat lujilla. Myös välillä puheista ei saanut selvää huonon äänentoiston vuoksi. Mutta esitys oli mielenkiintoinen joskin toteutus erikoinen.

 

Vahva tarina, taitavat näyttelijät.

 

Hyvät näyttelijät, Heikki Kinnunen, Esko Roine, Ritva Jalonen ym. Musiikki ei ollut hyvä, soi liian kovaa.

 

Olipa hienosti toteutettu esitys,, upeasti modernisoitu, loistavat virsiosuudet! Mantan tanssi osuudet koskettivat. Heikki Kinnunen, Esko Roine ja Ritva Jalonen….te vaan ootte niin 👍…Kiitos!!

 

Teatterielämys ihan hyvä, vaikka ei sentään Sademiehen tasoa 😊. Mutta äänentoistossa olisi toivomisen varaa. Musiikin aikana ei repliikeistä saanut selvää, mutta ilman musiikkiakin (varsinkin Heikki Kinnusen) repliikit jäivät arvaamisen varaan.

 

Pidin esityksestä. Moitetta annan jouhikon soitosta. Voimakasta ja sanoista ei saanut selvää. Mikä oli sen tarkoitus. Veisuu olisi riittänyt ja se oli hienoa.

 

Raskassoutuinen, tanssiesitykset eivät oikein avautuneet.

 

Mikko Roiha teki Pakolaisista vaikuttavan elämyksen . Loistavat vanhat miehet vastatusten , mahtavaa.

 

Hyvä ohjaus, hyvät näyttelijät ja erinomainen käsikirjoitus!

 

Esityksestä 10+

 

Kiitos upeasta teatterielämyksestä! Visuaalisesti hieno esillepano ja jouhikko taikoi ja vahvisti tiiviin tunnelman. Pakolaiset ja Juha ovat olleet minulle tämän teatterikauden parhaat kokemukset.

 

Pakolaiset esitys oli hämmentävä monessa suhteessa, ääni liian kovalla ja jatkuva tuolien siirtely vaivasi.

 

Esitys oli mielenkiintoinen. Lavastus ja ohjaus onnistuneita. Roiha ja Kinnunen, maamme parhaat näyttelijät, samassa näytelmässä. Jo se oli kokemus!

 

Esitys jakoi mielipiteet; kaksi ei oikein tykännyt, mutta itse sekä kolme muuta meistä tykkäsi siitä.

 

Kaikki sujui moitteettomasti pakolaisissa. Heikki Kinnunen ja Esko Roine olivat loistavia!

 

Hyvä entistä aikaa kuvaava näytelmä.

 

Ihana, erilainen teatteriesitys. Antaa syvyyttä ja perspektiiviä elämään. Kuin peili, josta näkee menneisyyteen, joka tuntuu vieraalta. Maailma, arvot ja asenteet muuttuvat ajan myötä…. parempaan suuntaan.

 

Kiitokset upeasta teatterikokemuksesta! Ajatuksia herättävää ja sisintä koskettavaa katsottavaa – todellakin vuoden teatteritapaus Tampereella!

 

Kerta kaikkiaan upea esitys! katsojaa ei päästetä helpolla, nenäliina saa olla valmiina liikutusta varten. Suurkiitos koko työryhmälle.

 

Mikä nautinto kuulla tosi hienoa virrenveisuuta. Hyvä oivallus, että virsilaulu tulkitsi ennen vanhaan ihmisparan elämän vaiheita. Ja miten kauniisti soikaan ”Jo joutui armas aika ” lopussa. Varmaan se sängyn kantaminen kuolinvuoteeksi oli ajateltu juttu, mutta minusta siinä jännite hieman notkahti. Muuten fraseeraus toimi, kantoi kauttaaltaan elämäntyyliä.