Alasivun pääkuva

Tekijät esiripun takana

Tältä sivulta löydät haastatteluja teatterin tekijöistä. Voit myös itse ehdottaa haastateltavaa ja lähettää kysymyksiäsi:

 

tiedotus@tampereenteatteri.fi

 

 

 

Näyttelet parhaillaan musikaalissa Kolmen pennin ooppera, jossa olet Puukko-Mackie, ja samaan aikaan harjoittelet bulevardikomediaa Lentävät morsiamet. Kiirettä siis pitää?

 

Juu, kiirettä pitää, mutta mikäpä on pitäessä kun on mukavat näyttelijäkollegat, joiden kanssa touhuta.

 

Sinut on tituleerattu Suomen parhaimmaksi farssinäyttelijäksi [Aamulehden kriitikko Matti Wacklin vuonna 2003 Linjat kuumina -näytelmän kritiikissä]. Miltäs kehu tuntuu? Onko helppoa ottaa vastaan palautetta?

 

No, siitähän on niin kauan… Sehän on yhden ihmisen mielipide, mutta mukavalta tuntuu totta kai. Mikäs positiivista palautetta on vastaanottaa. Ja negatiivinenkin palaute, jos osuu oikeaan, on ihan paikallaan. Mutta kun meitä suomalaisia on lähes 6 miljoonaa, niin kyllä siihen monenlaisia mielipiteitä mahtuu.

 

Katsojasta tuntuu, että sinulta näytteleminen sujuu kevyesti kuin tanssi. Onko naurattajan rooli helppo?  Onko näyttelijälle oikeasti helppoa ja vaivatonta näytellä komediassa tai farssissa?

 

Onpa vaikea kysymys. Kyllä musta tuntuu, että mulle luontaisempaa on näytellä traagista. En tiedä. Naurattajan rooli on helppo, kun sen oppii. Ja toisaalta kaikki on ihan kyllin vaikeata. Mutta en minä koe tätä näyttelijäntyötä vaikeaksi. Kun vauhtiin pääsee, osaa repliikit ja muut, niin siitä nauttii. Ainoastaan ohjaajalla on välillä vaikeata kanssamme (naurua). Tänäänkin se sanoi, että ”Hävetkää siellä, kun teette niin tyhmiä!

 

Onko helppoa irrottautua roolista esityksen jälkeen?

 

On. Kun esitys päättyy ja sulkee teatterin oven, niin pää on ihan tyhjä. Tosi harvoin työ tulee esimerkiksi uniin. Harjoitusvaiheessa on huomattavasti vaikeampaa irrottautua, sillä silloin työstää ja miettii hahmoa koko ajan.

 

Miten vietät vapaa-aikasi? Käytkö paljon teatterissa katsomassa kollegoiden töitä?

 

Kyllä mä aina välillä käyn katsomassa, mitä muut tekee. Kyllähän kavereita pitää kannustaa. Mutta tykkään vapaalla ihan vain olla löllöttää. Mitä nyt juoksen, hiihdän, syön ja välillä potkin Reino-palloa.

 

Olet viihtynyt Tampereen Teatterissa jo 25 vuotta. Mikä on Tampereen Teatterin tunnelman salaisuus?

 

Ehdottomasti kodinomaisuus. Ja tämä historiallinen miljöö upealla paikalla. Tänne on aina kiva tulla töihin. Ja tietysti erilaiset ihmiset, joita onkin mahtunut vuosien varrelle paljon.

 

Onko sinulla haaveroolia, jonka haluaisit näytellä?

 

Ei ole. Kaikki tulevat roolit on toiverooleja. Oon saanut tehdä niin monenlaisia – toivottavasti on kelvannut. Tai no on mulla yksi haave, mutta siitä kuullaan toivottavasti myöhemmin…

 

Näyttelet talvet TT:ssä ja kesät kesäteattereissa. Teet laulukeikkoja ja Tutti-Ritarina kierrät milloin missäkin päin Suomea. Etkö kaipaa lomaa?

 

Lomailu liian pitkään on mulle vähän liikaa. Työn tekeminen on mulle tapa. En minä tarvitse pitkiä taukoja. Ja tehdä erilaisia juttuja on hyvää vastapainoa. Mä olen kauhean onnellinen, että saan tehdä niin monenlaista.

 

Miksi teatterissa kannattaa käydä?

 

No totta kai teatterissa kannattaa käydä! Se on elävää irtautumista arjesta. Näytelmäthän on ihmisten kirjoittamia tarinoita ihmisten elämästä toisille ihmisille. Niitähän me jaetaan. Paloja toistemme elämästä, joihin voidaan itsekin samaistua. Samalla saa nähdä kuinka ihmiset tippuu ja mokailee!

 

(Haastattelu tehtiin 3.11.2010)

 

 

Kerro, miten suunnittelet näytelmään lavastuksen. Mistä työ alkaa?

 

Suunnittelu alkaa näytelmätekstin lukemisella; ensin nopeasti läpi ja sitten useita työlukukertoja, jolloin poimin tekstistä asiat, mitkä on otettava lavastuksessa huomioon.  Tapaan ohjaajan, jolta saan tietää, miten hän näytelmän näkee ja millaista esitystä hän kaavailee. Tutkin taustatietoja, etsin aiheeseen liittyvää materiaalia, kaikkea mahdollista… Tapaan puku- ja valosuunnittelijan. Suunnitteluvaihe päättyy viimeistään ennen näyttämöharjoitusten alkua, jolloin tilaratkaisun on oltava selvä ja pienoismallin sekä työpiirustusten valmiit. Tähän on aikaa teatterissa yleensä 4 viikosta muutamaan kuukauteen.

 

Piirrätkö suunnitelman paperille vai rakennatko pienoismallin?

 

Luonnostelen jonkin verran ja teen pienoismallin. Monasti ensin useita pieniä malleja, joissa tutkin erilaisia ratkaisuja ohjaajan kanssa. Lopullisen mahdollisimman tarkan pienoismallin teen suhteessa 1:20.

 

Mitä kaikkea lavastuksessa pitää ottaa huomioon?

 

Tärkein on tila eli näyttämö, mille lavastus tulee. Se säätelee lavastuksen koon ja antaa sille tekniset puitteet; mm. onko näyttämön katossa nostimia, onko lattiassa luukkuja ja lattianostimia, miten paljon näyttämön sivuissa tai takana on tilaa, miten isot ovat varastotilat. Esimerkiksi meillä yksi kattonostintanko nostaa ylös korkeintaan noin 100 kilon painoisen kulissin, joten mitään valtavia elementtejä ei kattoon voi nostaa.

 

Kuka on lavastajan tärkein työkaveri?

 

Työn alkuvaiheessa tärkein on ohjaaja sekä puku-ja valosuunnittelijat. Työn edetessä tärkeiksi tulevat lavastuksen toteuttajat eli lavastamon porukka sekä näyttämön tekninen henkilökunta.

 

Mistä materiaalista lavasteet tehdään?

 

Yleisimmin puusta ja metallista. Myös kangasta käytetään paljon ja erilaisia muoveja, styroksia, uretaania, maaleja, liimoja… Mitä tahansa materiaalia voi käyttää, kunhan paloturvallisuus otetaan huomioon.

 

Onko sinulla jotain suosikkimateriaalia tai -väriä, jota mieluiten käytät?

 

Materiaalia ei ja suosikkivärit vaihtelee. Kestosuosikki on teatterin perusväri musta.

 

Osallistutko lavasteiden rakentamiseen tai pintakäsittelyyn?

 

Nykyään tosi harvoin, nuorempana paljonkin.

 

Missä lavasteet tehdään?

 

Teatterin lavastamolla, joka sijaitsee Hatanpään teollisuustalossa.

 

Mikä on työssäsi haastavinta?

 

Idean löytäminen.

 

Entä palkitsevinta?

 

Ehdottomasti parasta on saada työskennellä innoittavassa ympäristössä mukavien työkavereiden kanssa. Saan liikkua vapaasti, eikä minulla ole varsinaista työaikaa. Ja aina edessäpäin on uusia haastavia töitä.

 

Mikä on ollut mielestäsi paras lavastuksesi? Onko joku, josta olet erityisen ylpeä?

 

Odotan vielä sitä parasta.

 

Onko koskaan käynyt niin, että lavastus ei ole valmistunut ensi-iltaan mennessä?

 

Ei ole, mutta läheltä on liipannut.

 

Mitä lavastukselle tapahtuu sen jälkeen, kun näytelmä poistuu ohjelmistosta?

 

Kaikki jatkokäyttöön käypäset materiaalit sekä huonekalut, tarpeistot yms. menevät teatterin varastoon, loput kaatopaikalle.

 

(Haastattelu tehtiin Lentävien morsianten ensi-illan alla 23.11.2010)